Veneilyn myrkkymaaleista pyritään eroon vuoteen 2030 mennessä

Kuva: 110th Street Productions

Kansainvälisen tutkimusprojekti CHANGEn loppuseminaarissa Helsingissä julkaistiin myrkkymaalien haitallisten vaikutusten vähentämiseen tähtäävä viisikohtainen tavoiteohjelma. Myrkkymaaleista pyritään luopumaan kokonaan vuoteen 2030 mennessä.

Veneenpohjissa käytettävät myrkkymaalit ovat edelleen haitallisia luonnolle, vaikka tehoaineina käytetäänkin nykyään tinan sijasta kupari- ja sinkkiyhdisteitä. Maaleista liukenee myrkkyjä veteen, jossa ne vaikuttavat tuhoisasti koko Itämeren herkkään ekosysteemiin, esimerkiksi sen avainlajeihin rakkolevään ja sinisimpukoihin. CHANGE-projektin tutkimustulokset ovat osoittaneet, että vain murto-osa maalien nykyisestä kuparipitoisuudesta riittäisi torjumaan pohjakasvustoa.

Uudet suositukset julkaistiin

CHANGEn tarkoituksena on ollut vähentää kiinnittymisenestomaalien käyttöä Itämerellä ja tarjota tilalle uusia tapoja merirokon ja muun kasvuston torjuntaan. Osana projektia julkaistiin viime viikolla loppuseminaarissa Helsingissä viisikohtainen tavoiteohjelma myrkkymaalien haittavaikutusten vähentämiseen. Pitkän aikavälin tavoitteena julkistettiin myrkkymaalien täyskielto Itämeren alueelle vuoteen 2030 mennessä, ja jo tätä aiemmin myrkkymaalien kuparipitoisuutta tulisi laimentaa neljään prosenttiin, sillä sekin pitoisuus riittää varmistamaan myrkkymaalin tehon Itämeren olosuhteissa.

Tavoitteisiin pyritään sekä Itämeren suojelukomissio HELCOMin kautta että hyödyntämällä kansallisten kemikaaliviranomaisten mahdollisuuksia rajoittaa myrkkymaalien hyväksymistä. Viides tavoite on kehittää satamien rakenteita ja veneilijöiden veneenhuoltotapoja niin, että maaperän ja veden pilaantuminen satamissa loppuisi.

Ongelmana asenteet ja riittämätön valvonta

Myrkkymaalien käyttöön liittyy projektin taustaselvitysten mukaan paljon piintyneitä asenteita ja virheellisiä käyttäytymismalleja. Nykymaaleja saatetaan pitää täysin harmittomina, veneitä maalataan usein tarpeettomasti vuosittain ja maalinpoistojätteitä ja veneenpesuvesiä saatetaan laskea maahan.

”Myrkkymaalin hiontapöly ja muut maalijäänteet ovat kuitenkin ongelmajätteitä, jotka tulee toimittaa käsiteltäväksi. Veneen pesuvedet taas tulisi kerätä ja käsitellä kuten muutkin jätevedet. Myrkkymaalien käyttö sisävesillä taas on paitsi tarpeetonta, myös lain mukaan kemikaalirikkomus”, toteaa Janne Seppälä Aalto-yliopistosta.

Ongelmana kuitenkin on, etteivät viranomaiset ehdi valvomaan myrkkymaalien asianmukaista käyttöä. Projektissa onkin julkaistu myös Aalto-yliopiston Rakennetun ympäristön laitoksen Talousoikeuden tutkimusryhmän toimesta raportti siitä, miten myrkkymaalien käyttöä voitaisiin lainsäädännöllä ohjata nykyistä paremmin. Janne Seppälän ja Ari Ekroosin laatimassa raportissa esitellään monia erilaisia vaihtoehtoja harjapesureille myönnettävästä tuesta jätevesisääntelyn selkeyttämiseen ja pienvenesatamien rekisteröintivelvollisuutta ja asetusta niiden ympäristövaatimuksista.

CHANGEn loppuseminaarissa kerrottiin myös uusimpia tietoja nykyisin käytössä olevista veneenpohjien puhtaanapitomenetelmistä.

”Vaihtoehtoiset ratkaisut pohjan puhtaanapitoon yleistyvät kaiken aikaa. Veneen harjapesurit, pohjaa suojaavat ja harjaavat matot, silikonipohjaiset maalit, kuivatelakoivat venenostimet ja ultraäänilaitteet ovat kaikki hyviä vaihtoehtoja myrkyllisille kemikaaleille, mutta nämä vaativat muutosta yleistyneissä toimintatavoissa”, kertoo PSS ry:n projektipäällikkö Anna von Zweygbergk.

Projektin rahoitti EU:n alainen BONUS-tutkimusrahoitusohjelma. Pidä Saaristo Siistinä ry keräsi projektissa tutkimusmateriaalia Tukholman yliopistolle sekä tuotti kaksi julkaisua.

www.changeantifouling.com
www.pidasaaristosiistina.fi
www.hallskargardenren.fi

Pro Sail

Lähde: tiedote

banner-980x400